Uutiset

4.3.2010Keskustassa tukea puolueen uudistamiselleLue lisää »28.1.2010Lehtomäki ja Kääriäinen puhumaan seminaariinLue lisää »23.12.2009Kommentoi edistysmielisten ehdotuksia puolueen tavoiteohjelmateksteiksiLue lisää »

Pikakysely

Tarvitaanko Suomeen lisää työperäistä maahanmuuttoa?

Yhteystiedot

EKY - Edistysmielisen Keskustapolitiikan Yhdistys
edistysmieliset [ät] edistysmieliset.fi

Edistysmieliset Keskustan tavoiteohjelmasta: Hyvinvointi

Sunnuntai 20.12.2009 - Edistysmieliset


Ihmisten hyvinvointi – mitä ihminen tarvitsee?

Keskusta-aatteen mukaisesti peruspalveluiden on oltava kaikkien Suomessa asuvien saavutettavissa asuinpaikasta, varallisuudesta, iästä tai äidinkielestä huolimatta. Jokaisen on saatava korkealaatuinen koulutus ja terveyspalvelut.

Palveluita voidaan järjestää niin julkisesti kuin yksityisestikin. Päämäärärien saavuttaminen on tärkeintä, käytetyt keinot toissijaisia.

Keskusta pyrkii yhteisöllisyyden tukemiseen. Julkisten palveluiden järjestäminen ei poista yksilöiltä vastuuta välittää lähimmäisistään.

Terveydenhuolto ja ennaltaehkäisy

Parasta terveys- ja sosiaalipolitiikkaa on ennaltaehkäisy. Parasta ennaltaehkäisyä on kasvuympäristön turvallisuudesta huolehtiminen ja koulutus sekä syrjäytymisvaarassa olevien tunnistaminen riittävän ajoissa. Terveitä elämäntapoja tulee tukea muun muassa alkoholin ja tupakan hintaa korottamalla ja tupakointirajoituksia lisäämällä.

Kasvavat nuoret tarvitsevat terveys- ja yhteiskuntatiedon opetusta oppiakseen selviämään monimutkaisen yhteiskunnan vaatimuksissa. Opetusta tarvitaan niin perus- kuin toisellakin asteella.

Ennaltaehkäisyn kannalta neuvolaverkostomme, kouluterveydenhuolto, ylioppilaiden terveydenhoitosäätiöt ja työterveyshuolto ovat hyvin toimiva järjestelmä.  Ammattikorkeakouluissa opiskelevat ovat tämän järjestelmän ulkopuolella, samoin kuin työelämästä syystä tai toisesta poissa olevat henkilöt. Myös nämä ryhmät on saatava järjestelmän piiriin.

Työiässä olevien suomalaisten liikuntaharrastuksia on kannustettava lisäämällä liikuntapalveluiden muun muassa laajentamalla työnantajan oikeutta tukea työntekijän liikkumista ilman että edusta aletetaan verottaa.

Vanhusten palvelut

Myös vanhustenhuoltoon on luotava neuvolajärjestelmä. Eläköidyttäessä/määrätyn iän täytyttyä tulee käydä ensitarkastuksella, jossa asiantuntija kartoittaa terveystilanteen ja hoitaia tarvittaessa henkilön oikeaan osoitteeseen saamaan lisäapua.  Määräaikaistarkastukset tukisivat järjestelmän toimivuutta.  Vanhusten kotipalvelujärjestelmää tulee voimakkaasti kehittää. Erilaiset tukipalvelut (mm. lääkkeiden annosjakelu) ovat tässä avainasemassa.

Sairauden sattuessa avohoidon rinnalla myös laitoshoitoon täytyy edelleen olla pääsy myös käytännössä niillä, joille se on paras vaihtoehto. Yhteisöllisyyden tukeminen on tärkeää, jotta ihmisistä voitaisiin pitää huolta kokonaisvaltaisesti. Ihminen tarvitsee sukulaisten ja ystävien seuraa, vaikka terveydenhuollon ammattilainen hoitaisikin jo fyysistä toimintakykyä.

Terveydenhuollon järjestäminen

Sosiaalihuollon yksiköiden varsinainen hoitoon liittyvä tietämys on rajoitettua. Tämän vuoksi näiden yksiköiden lääkehuoltosuunnitelmiin ja hoitoa tukeviin terveydenhuoltopalveluiden kehittämiseen tulisi kiinnittää erityistä huomiota.

Terveydenhuollon palvelujärjestelmän tulee muodostua pienistä perusterveydenhuollon yksiköistä, joissa kyetään antamaan lähipalvelua. Nämä voisivat olla vaikkapa apteekkien kanssa kiinteässä yhteistyössä.  Perusterveydenhuollon muu palvelu voisi olla 20000-30000 asukkaan terveyskeskuksissa, joissa saattaisi olla myös joitakin erikoistumispalveluita saatavana. Erikoissairaanhoitoa tulee toteuttaa riittävän suurissa yksiköissä, joissa myös maan sisäinen erikoistuminen olisi mahdollista.

Tietotekniikan laajemmalla kayttoonotolla kasvatetaan terveydenhuollon tuottavuutta. Yhteinäisesti toimivaan sairaskertomusjärjestelmään ja sähköiseen reseptiin siirrytään parin vuoden sisällä. Yhteisten standardien luomisessa valtiolla on oikeus määrätä kaikkia kuntia sitovat yhteiset tekniset linjaukset, jotka mahdollistavat eri järjestelmien toimimisen yhdessä.

Kun se on halvin vaihtoehto ja potilaalle sopii, tulee potilaita lähettää tarvittaessa myös ulkomaille hoitoon.

Koulutus

Perheitä ja lähiyhteisöjä tulee tukea kasvatustehtävässä. Varhaislapsuudessa lapsen hyvä kasvuympäristö on riittävän pieni ryhmä, leikki-ikäinen tarvitsee jo enemmän kontakteja. Esikoulujärjestelmä on merkittävä kasvuympäristöstä aiheutuvien erojen tasoittaja, samoin koulujärjestelmä, jossa ryhmäkoot tulee pitää riittävän pieninä oppimistulosten varmistamiseksi.

Esikoulussa, perus- ja toisella asteella erityistä huomiota on osoitettava lapsille, joiden äidinkieli ei ole suomi tai ruotsi. Kaikkien suomalaisista kouluista valmistuvien lasten ja nuorten on osattava lukea ja kirjoittaa hyvin sekä äidinkieltään että suomea tai ruotsia.  

Kommentoi ohjelmatekstiä joko suoraan nettisivuille tai sähköpostilla osoitteeseen edistysmieliset@edistysmieliset.fi


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini